Isoisän ajatuksia

Te seisotte nyt täysi-ikäisyyden kynnyksellä - elämänvaiheessa, jossa mahdollisuudet alkavat todella avautua. Katsellessani teitä, nuoria ja täynnä ideoita, muistan oman alkuni pienyrittäjänä vuonna 2014. Haluan jakaa teille muutamia ajatuksia ja neuvoja, jotka voisivat auttaa teitäkin, jos joskus päätätte kokeilla siipiänne yrittäjinä. Jokaisella on mahdollisuus yrittää. Kirjaimellisesti. Suomessa toiminimen perustaminen on helppoa ja edullista. Se ei vaadi alkupääomaa, eikä sinulla tarvitse olla hienoa toimistoa tai isoa verkostoa. Tarvitset vain idean, intoa ja halun kokeilla. Tiesittekö, että yrityksen voi perustaa vaikka käsityöharrastuksesta, tietokoneosaamisesta, valokuvauksesta tai kotileivonnasta? Se mikä nyt on harrastus, voi huomenna olla elinkeino. Mistä aloittaa? Aloita tiedon etsimisestä. Meillä on Suomessa loistavia paikkoja, joista saa neuvoja: Yritys-Suomi / Suomi.fi – virallinen verkkopalvelu, jossa on askel askeleelta ohjeet yrityksen perustamiseen. Uusyri...

Elämässä on paljon asioita, jotka muuttuvat - työpaikat, kaupungit, ystäväpiirit, jopa unelmat. Mutta on yksi asia, joka pysyy mukana läpi elämänne vaiheiden, vaikka sen muoto ehkä muuttuu: perhe . Kun minä olin nuori, ajattelin, että maailma on jossain tuolla - se alkoi oven ulkopuolelta. Vasta myöhemmin ymmärsin, että tärkeimmät asiat olivat olleet siinä ympärilläni koko ajan. Niissä ihmisissä, jotka jakavat hiljaiset aamut ja arjen tavalliset hetket. Niissä, jotka tuntevat sinut silloinkin, kun et tunne itseäsi. Perhe on turvasatama, ei täydellisyyden paikka. Me kaikki riitelemme, erehdymme ja joskus etäännymme. Mutta kun myrsky nousee, sen näkee, kuka seisoo rinnalla. Perhe ei aina ole helppo, mutta se on kallein lahja, jonka elämä voi antaa - ei siksi, että se olisi virheetön, vaan siksi, että se on juuri teidän omanne. Muistakaa pitää yhteyttä. Soittakaa vanhemmillenne ja isovanhemmillenne, käykää kylässä, kysykää kuulumisia silloinkin, kun ei ole mitään erityistä kerrott...

Työ on tärkeää – mutta se ei ole koko elämä.  Se voi antaa paljon: rytmiä, merkitystä, yhteisöä, ylpeyden tunnetta. On hieno tunne tulla kotiin ja tietää, että on tehnyt jotakin hyödyllistä. Työssä voi löytää omia vahvuuksiaan, kasvaa ihmisenä ja jättää oman jälkensä tähän maailmaan. Mutta muistakaa myös tämä: Älkää jääkö kiinni työhön, joka syö teitä sisältä. Jos työ tuntuu turhalta, raskaalta tai johtaminen on niin huonoa, että se alkaa kalvaa itsetuntoa, älkää ajatelko, että "näinhän tämä elämä nyt vain on." Elämä ei ole tarkoitettu pelkäksi sinnittelyksi. On täysin sallittua – ja viisasta – etsiä parempaa. Työtä ei tarvitse rakastaa, mutta sitä pitää pystyä kunnioittamaan. Sen pitää antaa enemmän kuin se ottaa. Joskus se tarkoittaa hyvää tiimiä, joskus mahdollisuutta kehittyä, joskus sitä, että työ ja vapaa-aika pysyvät tasapainossa. Kaikki työ on arvokasta, mutta kaikki työpaikat eivät ole hyviä. Sitä ei opeteta koulussa, mutta sen oppii kyllä ajallaan. Teillä...

Harrastukset eivät ole ajan hukkaa - ne ovat ajassa kiinni pysymistä.  Ne ovat niitä asioita, jotka eivät ole pakollisia, mutta juuri siksi ne kertovat, keitä me oikeasti olemme. Ne pitävät meidät kiinni omassa ilossa, luovuudessa, kehossa ja mielessä. Olipa se sitten musiikkia, liikuntaa, lukemista, käsitöitä tai vaikka luontopolkujen kulkemista - niissä on voimaa, joka kantaa läpi vuosien. Harrastuksissa ei kilpailla elämää vastaan - niissä levätään elämää varten. Muistan itse, kuinka työelämä saattoi joskus tuntua yksitoikkoiselta tai raskaaltakin. Mutta kun pääsin iltaisin lenkille, tai avasin kiinnostavan kirjan, tai pääsin kaverin kanssa shakkia pelaamaan, elämä sai toisenlaisen rytmin. Teillä on lupa tehdä asioita vain ilosta, ei hyöty edellä. Aikuisena alkaa helposti ajatella, että kaiken pitää tuottaa jotakin - tulosta, rahaa, näkyvyyttä. Mutta harrastusten arvo ei ole mitattavissa tuollaisilla mitoilla. Jos jokin saa sydämenne keventymään tai hymyn nousemaan huulill...

On yksi aihe, josta puhuminen ei ole koskaan liian aikaista eikä liian myöhäistä: rakkaus . Se on kaunis ja voimakas voima - ehkä elämän suurin - mutta se ei aina ole yksinkertainen. Haluan kuitenkin kertoa teille, mitä elämä on opettanut minulle tästä asiasta. Rakkaus ei ole sitä, että kadottaa itsensä toiseen - vaan sitä, että löytää itsensä vielä selvemmin, toisen rinnalla. Hyvä parisuhde ei vaadi teitä pienentämään itseänne, hiljentämään ääntänne tai unohtamaan unelmianne. Se antaa tilaa kasvaa - yhdessä ja erikseen. Te olette arvokkaita jo sellaisina kuin olette. Jos joudutte jatkuvasti epäilemään itseänne, muuttamaan itseänne tai varomaan sanojanne, se ei ole rakkautta vaan kontrollia. Rakkaus ei saa satuttaa henkisesti, hämärtää omaa arvoa tai saada teitä tuntemaan itsenne pieniksi. Älkää jääkö kiinni suhteeseen, joka syö teidän itsetuntoanne tai tekee teistä varjoja itsestänne. Se, että joku haluaa olla kanssanne, ei ole vielä syy jäädä. Vain se, että tuo yhdessäolo te...

Yksi tärkeimmistä asioista, joita elämässä opitte, on se, millaisia ihmisiä päästätte lähellenne. Ystävyys ei ole vain yhdessä nauramista tai hauskanpitoa - se on syvää vastavuoroisuutta, luottamusta, jaettuja arvoja ja toisistaan välittämistä. Hyvä ystävyys rakentuu kunnioituksesta, rehellisyydestä ja siitä, että molemmat voivat olla omia itsejään ilman pelkoa. Pidän tärkeänä sanoa teille suoraan: älkää jääkö kiinni seuraan, joka vetää teitä alaspäin. Jos ihmiset ympärillänne käyttävät päihteitä, pelaavat uhkapelejä tai elävät muuten tavalla, joka tuntuu väärältä sydämessänne, teillä on oikeus - ja velvollisuus itseänne kohtaan - ottaa etäisyyttä. Huono seura ei tee teistä parempia, vaan voi viedä teidät poluille, joilla ei ole kauniita maisemia. Sen sijaan etsikää niitä ihmisiä, jotka rohkaisevat teitä olemaan parhaita versioita itsestänne. Ystävyyden hedelmä ei ole vain se, mitä saatte, vaan se mitä annatte toisillenne: tukea vaikeina hetkinä, iloa pienistä asioista, jaetun matk...

Elämässä on paljon asioita, joita ei opeteta koulussa, mutta jotka on kuitenkin jokaisen opittava tavalla tai toisella. Yksi niistä on oman talouden hoitaminen . Kun aloitin aikoinani itsenäisen elämän, raha tuntui isolta asialta - ja sitä se on yhä. Se voi mahdollistaa paljon, mutta se voi myös aiheuttaa huolta, kun sitä ei ole tarpeeksi tai kun asiat menevät solmuun. Siksi haluan sanoa teille muutaman sanan, jotka ehkä joskus muistuvat mieleen oikealla hetkellä. Ensimmäinen sääntö on yksinkertainen: elä vähän alle varojesi, älä yli. Se ei tarkoita, että kaikesta hauskasta pitäisi luopua, vaan että rahassa - kuten elämässä – kannattaa miettiä vähän pidemmälle kuin huomiseen. Pienetkin säästöt kertyvät ajan kanssa, ja ne antavat turvaa silloin, kun elämä yllättää. Toinen sääntö on tärkeämpi: kaikki tekevät virheitä. Ostatte joskus jotain turhaa, unohdatte laskun, joudutte tiukille. Se on osa elämää, ei häpeän aihe. Mutta virheistä oppii, ja mikä tärkeintä -  ei ole sellaist...

Kun olin teidän ikäisenne, maailma tuntui vielä melkein loputtomalta - metsiä riitti, vesi virtasi kirkkaana, ja ilmasta ei puhuttu muulla kuin sään yhteydessä. Nyt te elätte toisenlaisessa maailmassa: tiedostavammassa, mutta myös kuormittuneemmassa. Siksi haluan jakaa teille pari ajatusta, jotka ovat kasvaneet minussa vuosien myötä. Luonto ei ole vain maisema - se on koti. Kun astutte metsään tai katsotte merta, ette ole vieraalla maalla. Te olette osa jotakin paljon suurempaa. Luonto ei huuda äänekkäästi, mutta se puhuu niille, jotka pysähtyvät kuuntelemaan. Se opettaa kärsivällisyyttä, rytmiä, hiljaisuutta ja yhteyttä. Ihminen ei omista luontoa, vaikka niin helposti luulemme. Me lainaamme sitä tulevilta sukupolvilta - teiltä ja teidän jälkeenne tulevilta. Ja niin kuin kaikki laina, se täytyy palauttaa paremmassa tai ainakin kunnossa olevassa muodossa. Ympäristöä ei tarvitse suojella täydellisesti - riittää, että tekee parhaansa. Ei kukaan odota, että olisitte virheettömiä. ...

Demokratia ei ole itsestäänselvyys. Se ei ole vain äänestämistä tai hallitusmuoto - se on ennen kaikkea luottamusta toisiin ihmisiin ja yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin. Demokratia elää siitä, että ihmiset ottavat osaa yhteiseen keskusteluun, mutta myös siitä, että he kuuntelevat. Muistakaa, että olla eri mieltä ei tarkoita olla vihollinen. Demokratia kukoistaa silloin, kun ihmiset uskaltavat puhua - ja kuunnella. Sananvapaus on kallisarvoinen oikeus, mutta se kulkee aina käsi kädessä vastuun kanssa. Voitte sanoa ääneen ajatuksenne, esittää kritiikkiä, kysyä ja kyseenalaistaa - se on oikeutenne. Mutta muistakaa: sanat voivat myös haavoittaa, hiljentää ja satuttaa. Viisas ihminen miettii, milloin hänen sanansa rakentavat siltoja ja milloin ne polttavat niitä. Vapaus ei tarkoita vapautta seurauksista, vaan kykyä kantaa ne. Ja ehkä tärkeimpänä: kohdelkaa vähemmistöjä arvokkaasti ja tasa-arvoisesti. Usein yhteiskunnan todellinen mitta ei ole siinä, miten se kohtelee enemmistöää...

Politiikka ei ole vain puolueita ja vaaleja. Se on tapa, jolla ihmiset yrittävät järjestää yhteistä elämää, kuinka huolehditaan heikoimmista, miten rakennetaan turvallista tulevaisuutta ja millaisia arvoja halutaan yhteiskunnassa vaalia. Siksi on ymmärrettävää, että ihmisillä on erilaisia näkemyksiä, joskus hyvin vastakkaisiakin. Meillä kaikilla on omat kokemuksemme, pelkomme ja unelmamme, jotka muovaavat sitä, miten näemme maailman. Mutta muista tämä: toisin ajattelevan ihmisen kunnioittaminen ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi luopua omista arvoistasi. Se tarkoittaa sitä, että annat toiselle tilaa kertoa, miksi hän näkee asiat eri tavalla - ja että kuuntelet aidosti, vaikkei sinua vakuutettaisi. Todellinen sivistys näkyy siinä, miten kohtelemme ihmisiä, joiden kanssa olemme eri mieltä. Elämässä kohtaat monia keskusteluja, joskus kiivaitakin. Älä koskaan pelkää muodostaa omaa mielipidettäsi, mutta älä myöskään sulje korviasi. Kyky kuunnella on arvokkaampi kuin halu voittaa väitt...

Haluan kertoa teille lopuksi ajatuksiani sisäisestä rauhasta. Tunnustan avoimesti, että minunkin piti elää vanhaksi, ennen kuin ymmärsin tämän, mitä nyt teille aiheesta kirjoitan. Olkaa siis tekin armollisia itsellenne, ellette nyt allekirjoita näitä ajatuksiani. Olkaa armeliaita myös minulle. Etsitte nyt paikkaanne maailmassa. Opiskelette, kokeilette, rakennatte elämäänne - ja samalla ehkä ainakin välillä koette levottomuutta ja epävarmuutta. Saatatte ajatella, että rauha löytyy seuraavasta onnistumisesta, seuraavasta ihmissuhteesta, matkalta tai uudesta harrastuksesta. Tai ehkä toivotte, että jonain päivänä elämä rauhoittuu itsestään, kun kaikki loksahtaa kohdalleen. Mutta minun kokemukseni mukaan: rauha ei tule ulkoa. Se ei ole jotain, mitä voi saavuttaa juoksemalla sitä kohti. Rauha ei löydy siitä, että yritämme muuttaa maailmaa ympärillämme sopivaksi, vaan siitä, että opimme olemaan rehellisesti läsnä omassa elämässämme - juuri tässä ja nyt. Moni ihminen säntäilee, yrittää ...

Onhan se hienoa, kuinka helposti voimme pitää yhteyttä toisiimme. Näen teidän kuvianne, päivityksiänne ja se saa minut hymyilemään. Some yhdistää - voitte löytää samanhenkisiä ihmisiä, osallistua keskusteluihin, inspiroitua, oppia uutta ja jopa vaikuttaa asioihin, joihin ennen ei ollut tavallisella ihmisellä juuri sananvaltaa.  Olen omin silmin nähnyt, kuinka jotkin luovat ideat ovat saaneet siivet somessa - oli se sitten musiikkia, piirustuksia tai hauskoja videoita. Some voi joskus olla jopa väylä uralle, yrittäjyyteen tai vain ilon jakamiseen. Se voi antaa äänen niille, jotka muuten jäisivät kuulumattomiin. Mutta isoisä muistuttaa: varjojakin on Vaikka some tarjoaa paljon hyvää, se tuo mukanaan myös haasteita. Olen huomannut, että siellä voi olla paljon melua ja kiirettä - kaikki pitää tehdä nyt, näyttää kaikki, pitää kommentoida kaikkea. Innostutaan liikaa sanomisen oikeudesta. Välillä jopa tuntuu, että arvomme mitataan tykkäyksissä ja seuraajissa. Se voi johtaa siihen, ett...

  Haluan puhua teille aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret opiskelusta - ei pelkästään koulusta, tenteistä ja todistuksista, vaan siitä syvemmästä asiasta, jota oppiminen edustaa. Te olette nyt siinä iässä, jossa maailma avautuu uudella tavalla. Teillä on edessänne vuosia, jotka muovaavat teistä niitä aikuisia, joiksi olette tulleet ja tulossa. Opiskelu ei ole pelkkää tietoa, vaan siltojen rakentamista tulevaisuuteen. Jokainen uusi asia, jonka opitte, rakentaa teille työkalupakkia. Ei siksi, että tietäisitte aina vastaukset, vaan siksi, että osaisitte etsiä niitä. Ja joskus tärkeintä on osata kysyä oikeat kysymykset. Sivistys on vapauden muoto. Kun ymmärrät maailmaa - historiaa, kieliä, tiedettä, ihmismieltä - sinua on vaikeampi harhauttaa. Silloin et kulje toisten perässä umpimähkään, vaan pystyt kulkemaan omaa polkuasi pää pystyssä, sydän auki. Opiskelu kasvattaa kärsivällisyyttä. Se ei aina ole helppoa eikä aina innosta. Mutta juuri niinä hetkinä, kun tekee mieli luovu...

Tämä on isoisän ensimmäinen blogi kokonaisessa blogisarjassa elämästä ja sen eri osa-alueista aikuistumisen kynnyksen molemmin puolin oleville lapsenlapsille. Nämä ajatukset olivat alun perin tarkoitetut oikeastaan vain heille, mutta koska näillä saattaisi olla käyttöä muillekin samassa tilanteessa oleville, päätin julkaista ne omassa blogissa pitämällä sopivaksi katsomani tauon julkaisujen välissä. Ajatuksia elämästä Olette nyt astumassa aikuisuuteen – elämänvaiheeseen, jossa maailma avautuu entistä laajemmin ja jossa teidän äänellänne alkaa olla yhä enemmän merkitystä. Isoisänä sydäntäni lämmittää nähdä teidän kasvavan fiksuiksi, empaattisiksi nuoriksi aikuisiksi. Haluan jakaa kanssanne ajatuksia, jotka ovat kantaneet minua vuosikymmenten ajan, ja joista toivon olevan teille tukea ja antavan osviittaa, kun rakennatte omaa paikkaanne tässä maailmassa. Heittäydyn vähän runolliseksi kun sanon, että e lämä on edessänne kuin keväinen niitty, täynnä mahdollisuuksia, valintoja ja yllätyksiä...