Harrastukset eivät ole ajan hukkaa - ne ovat ajassa kiinni pysymistä. Ne ovat niitä asioita, jotka eivät ole pakollisia, mutta juuri siksi ne kertovat, keitä me oikeasti olemme. Ne pitävät meidät kiinni omassa ilossa, luovuudessa, kehossa ja mielessä. Olipa se sitten musiikkia, liikuntaa, lukemista, käsitöitä tai vaikka luontopolkujen kulkemista - niissä on voimaa, joka kantaa läpi vuosien.
Harrastuksissa ei kilpailla elämää vastaan - niissä levätään elämää varten.
Muistan itse, kuinka työelämä saattoi joskus tuntua yksitoikkoiselta tai
raskaaltakin. Mutta kun pääsin iltaisin lenkille, tai avasin kiinnostavan
kirjan, tai pääsin kaverin kanssa shakkia pelaamaan, elämä sai toisenlaisen
rytmin.
Teillä on lupa tehdä asioita vain ilosta, ei
hyöty edellä.
Aikuisena alkaa helposti ajatella, että kaiken pitää tuottaa jotakin - tulosta,
rahaa, näkyvyyttä. Mutta harrastusten arvo ei ole mitattavissa tuollaisilla
mitoilla. Jos jokin saa sydämenne keventymään tai hymyn nousemaan huulille, se
on jo tarpeeksi.
Harrastukset ovat siltoja itseensä - ja joskus
toisiin ihmisiin.
Moni syvä ystävyys, rakkaus tai oivallus syntyy yhteisten kiinnostusten
äärellä. Älkää siis pelätkö kokeilla uutta tai palata vanhan rakkaan äärelle,
vaikka aikaa olisi vähän. Se, mikä saa teidät syttymään, on osa teidän
elämänlankaanne.
Ja lopuksi:
Ei ole liian myöhäistä, eikä koskaan liian aikaista aloittaa jotain, mikä
tekee teille hyvää. Elämä rakentuu hetkistä, ei kiireestä. Harrastukset
tekevät noista hetkistä lempeämpiä, rikkaampia ja teidän näköisiänne.
Aku Eronen
![]() |

Kommentit
Lähetä kommentti